Ikääntyminen ja uusi vapaus

Elämäni taitekohdissa vahva vapaudenkaipuu on aina ohjannut valintojani. Vuonna

1966 lähdin valtameren taakse vapautuakseni ahdistavan niukasta opiskelun ja

työn tarjonnasta. Vuonna 1996 jätin kansainvälisen hyvän uran ja ryhdyin “vapaaksi

taiteilijaksi”. Vuonna 2006 “hylkäsin” lapseni ja muutin omilleni nauttimaan

sinkkuelämästä. Nyt elämäntaikuri arkkityyppi on availemassa minulle ikkunoita

ahtaista ikääntymisen malleista kohti uudenlaista vapautta.

Pohdimme yli kuusikymmenvuotiaiden ryhmässä ikääntymistä ja luovuutta. Meille

tarjoillaan niin usein elämää kaventavaa vanhenemisen mallia, että on helppo

tipahtaa tähän ansaan. Taistelu ikääntymisen merkkejä vastaan on ennen pitkään

tuomittu epäonnistumaan. Taistelijan arkkityyppi ei siis tässä elämänvaiheessa ole

paras kumppani. Voisi helposti jäädä myös minä paran rooliin suremaan kaikkea

sitä, mitä iän myötä menettää. Koska energia virtaa huomiomme suuntaan, sekään

ei vaikuta kovin hedelmälliseltä. Usein yhdistetään myös vanhuus ja viisaus. Mitä

sillä oikein tarkoitetaan? Astuisiko elämäntaikurin arkkityyppi tässä avuksemme

näyttämölle?

Sen sijaan, että näemme kaiken sen, mitä menetämme, kokemuksemme ja

vuosikymmenten varrella kertynyt tietomme ja taitomme tarjoavat myös enemmän

näköaloja ja joustavuutta, keinoja ratkaista ongelmia ja pyrkiä kohti oman oloista

elämää. Iän myötä vapautuu yhä enemmän tarpeesta päteä ja täyttää toisten

odotuksia. Usein meillä on enemmän aikaa yhdistellä tietoa, pohtia syvällisemmin

ja lähestyä haasteita uusin tavoin. On sääli, ettei yhteiskunnassa tarjota

ikääntyneille enemmän mahdollisuuksia osallistua ajatushautomoihin ja luoviin

prosesseihin.

Vapaus, joka usein seuraa eläköitymistä, voi kannustaa myös ottamaan vastuuta

omasta tulevaisuudestaan uusin luovin tavoin. Olemme kaikki kuulleet ihmisistä,

jotka aloittavat silloin itseään kiinnostavan opiskelun, harrastuksen tai toteuttavat

jollain uudella tavalla omaa luovuuttaan. Joku kirjoittaa, toinen maalaa tai tanssii ja

joku osallistuu yhteiskunnallisiin projekteihin. Se, että löytää itselleen oman oloista,

merkityksellistä tekemistä lisää myös omaa hyvinvointia. Elämäntaikurin matkassa

mielenrauha ja kiitollisuus arjen pienistä hetkistä lisääntyy. Samoin luottamus

selviytymiseen muutoksessa iloineen ja suruineen. Ikääntyminen voi olla uusi

erittäin kiinnostava ja antoisa elämänvaihe. Silloin voi toteuttaa luovia ideoitaan,

auttaa toisia ja avartaa perinteistä vanhenemisen mallia. Olemme yksilöitä myös

ikäihmisinä. Luovuus tulee sisältämme, siis hyödyntäkäämme sitä! Nyt hetkessä on voima.

***

Mysteerikoulun teema maaliskuussa on Luovuus ja ikääntyminen.