Search
  • Anja Kulovesi

Jäähyväisiä vailla valmis


Kummallisen vuoden viimeinen viikko vierähtänyt vauhtiin. Tekisi mieli jo kurkistaa uudesta ikkunaluukusta tulevaisuuteen, mutta lienee hyvä ensin selvittää välit menneen kanssa. Miten paljon uudelleen orientoitumista, improvisointia, toivon ylläpitämistä ja luottamusta vuosi 2021 vaatikaan! Miten monta itsestään selvänä pitämääni asiaa ei toteutunutkaan odottamallani tavalla toivomaani aikaan. Mutta eikö näin ole aina? Olinko vain unohtanut?


Jokaisella vuodella on omat opetuksensa. Tällä kertaa vuorossa oli tuttu oppiaineeni kärsivällisyys. Ikuinen optimisti ja kiihkeästi tulevaisuuteen kurkottaja minussa joutui moneen kertaan joustamaan toivotuista aikatauluistaan. Pandemia ei vielä mennytkään ohi. Matkalle ei päässytkään. Yhteisiä juhlia ei voinutkaan pitää. Samojen pettymysten kanssa sopeutumista harjoitteli varmaan lukematon määrä muita ihmisiä. Pettymyksen yli oli päästävä ja siirrettävä päämäärää vielä kauemmas hamaan tulevaisuuteen. Haasteena oli pitää luottamusta yllä ja löytää pieniä ilonaiheita, nähdä kaikki ne asiat, jotka kuitenkin olivat hyvin. Improvisoida ja keksiä uusia luovia leikkejä arjen sujumiseen.


Näkökulman muuttaminen nousi arvokkaaksi opeteltavaksi taidoksi. Jälleen kerran kysymyksistä tuli avaimia. Mitä hyvää tässä tilanteessa on? Mitä voin oppia? Mitä uudenlaisia mahdollisuuksia aukeaa? Mitä sellaisia taitoja minulla on, joista nyt olisi hyötyä? Kun ympyrät pienenivät, näki selvemmin lähelle. Jos kaikki ei näytä hyvältä, mitä voin siivota pois? Sekä konkreettisesti että symbolisesti. Mitä ovat ne pienet, kauniit asiat, jotka usein jäävät huomaamatta? Miten voin tehdä kodistani harmonisemman, enemmän näköiseni?


Me olemme oma unelmamme, luovuutemme lähde, josta ammennamme toivoa ja inspiraatiota. Jokaisella meistä on oma polkumme kuljettavana. Siinä, missä minä opiskelen kärsivällisyyttä, myönteisten mahdollisuuksien ja ilon löytämistä, joku toinen harjoittelee jotain muuta. Tämä vuosi on tarjoillut meille runsaasti tilaisuuksia kasvaa ja oivaltaa. Pettyä ja jatkaa toivon ylläpitämistä. Olkoonkin, että tämä pandemia tuntuu jatkuvan ikuisesti, jakavan ystävät eri leireihin ja haastavan uskomme tulevaan, olemme oppineet jotain. Toivottavasti olemme menneen vuoden kokemusten myötä vähän vahvempia ja rohkeampia astumaan vuoden vaihteen kynnyksen yli. Varmaa on, että kaikki muuttuu ja jokaisessa päivässä on monenlaisia näkökulmia. Harjoitellaan poimimaan ne valoisimmat.


Kiitos kohta päättyvälle vuodelle. Loppuinventaarini on melkein valmis. Puistelen vielä pölyä harteiltani ja sukellan vaahtokylpyyn ollakseni tuoksuva ja puhtoinen tanssahtelemaan kepein askelin kohti valoa vuonna 2022.


***

Anja Kulovesi kirjoittaa Luovuusleiri Liguriassa -nimistä kirjaa Italiassa.

Inspiraatiokirja ikääntyville on valmis kustannettavaksi vuonna 2022.





185 views0 comments

Recent Posts

See All