Oletko huomannut, kuinka sama aihe voi tulla tupsahtaa vähän joka puolelta samaan aikaan? Tällä viikolla mahdolliset tulevaisuudet uhkakuvineen ovat kummitelleet perheemme ovista sisälle. Olemme jo parin viikon ajan kuunnelleet yhdessä mieheni kanssa saksalaisen Marc-Owe Klingin humoristista, mutta ajatuksia herättävää romaania Quality Land. Tänä aamuna seurasin Sitran julkistusta hiljaisista viesteistä. Sopivasti molemmat inspiraation lähteet nostivat samoja kysymyksiä, pohdintaa ja keskusteluja esille. Myös se, että olemme vuodenvaihteessa tehneet omat menneisyysinventaarimme ja tulevaisuuden toivekarttamme täydentävät teemaa.
Tekee oikein hyvää venyttää omia horisonttejaan ja pysähtyä miettimään niitä arvoja, joista emme ainakaan haluaisi luopua. Quality Landin uhkakuvat siitä, millaisiin kauhukuviin ylikorostuneet materialistiset arvot, vallan yksipuolinen jakautuminen, länsimaiset kauneusihanteet ja tavaran haaliminen voisivat johtaa, nostavat isoja kysymyksiä pintaan. Mitkä ovatkaan niitä asioita, joista ihmisenä olemisen arvokkuus muodostuu? Millaisiin kupliin digimaailma ihmisiä jakaa? Ketkä tipahtavat katveisiin ja miksi?
Samoja asioita pohdittiin Sitran tulevaisuuspanelissa. Mitä jos, on oikein hyvä kysymys sen jälkeen, kun joku on maalaillut eteemme mahdollisia tulevaisuustarinoita. Ja on oikein hyvä, että niitä pohditaan sen sijaan, että hyväuskoisina hölmöinä tai mukavuudenhalumme takia ajautuisimme minne tahansa. Havahduttajien tehtävänä on valpastaa meitä tekemään tietoisempia valintoja. Ymmärtämään omia roolejamme tulevaisuuden tekijöinä. Mistä tiedämme, mikä on uskottavaa tietoa? Tarvitsemme kriittistä medianlukutaitoa ja sen opettelua. Mistä tiedämme, elämmekö vain omassa kuplassamme? Vanha viisaus toisen intiaanin mokkasiineihin asettumisesta pätee tänäkin päivänä ja etenkin nyt, kun vastakkainasettelu tuntuu lisääntyvän. Omista heimoistamme löydämme lohtua, turvaa ja voimaa, mutta henkilökohtaisten tarinoiden kuuleminen ja verkostojen kohtaaminen ja dialogi ovat entistä tärkeämpiä.
Paitsi, että olen kiinnostunut tulevaisuudesta, olen myös ikuinen optimisti. Joskus ehkä myös utopisti. Näen paljon kiehtovia mahdollisuuksia. Uhkakuvien lisäksi monet heikot signaalit ja trendit ovat todella inspiroivia. Kirjoittaessani Ligurian rinteillä kirjaa elämysmatkoista, minua ilahduttaa se, miten pyhiinvaellukset ovat löytäneet uusia moderneja muotoja tai miten Italiasta lähtenyt hitaan ruokailun idea laajentuu hitaaksi matkailuksi. Hidas matkailu tarkoittaa myös vieraaseen kulttuuriin tutustumista ja tarinoiden jakamista. Luonto ja ympäristö huomioidaan kunnioituksella. Osa minusta elää digimaailman kuplissa, mutta osa tekee kaikki aistit avoinna pieniä pyhiinvaelluksia ja istuu inspiraatiotulilla uusien ystävien kanssa. Me kaikki haluamme säilyttää henkilökohtaiset kontaktit ja upean luonnon. Meillä on myös opittavaa toisiltamme ja toistemme tarinoista. Eri kieltä puhuvilta, eri ikäisiltä, heiltäkin, joita emme kohtaa digikuplissamme. Ja etenkin heiltä.
Että viikon näennäisten sattumien lista ei jäisi vain Sitran ja Quality Landin varaan, luin tänään aiheeseen liittyvän lohduttavan runon Twitteristä. Riittää, että etenemme kohti tulevaisuuden maisemia askel ja valinta kerrallaan. Iloista matkaa!
Eilinen ja huominen ovat sinun kannettaviksesi liian painavia,
uppoavan kiven anna painua veteen,
tuuleen älä tartu.
Elämää ei voi elää kuin tässä, juuri nyt,
värähtävänä hetkenä, joka on ja samassa katoaa.
Tämän tietämisestä tulee rauha.
Sano: anna meille tänä päivänä tämä päivä.
(Leo Iikka Vuotila)
***
Anja Kulovesi on tieto- ja lastenkirjailija, joka kirjoittaa elämysmatkakirjaa Italiatunnelmissa Liguriassa.
Jos olet kiinnostunut osallistumaan yhteisille inspiraatiotulille Ligurian luovuusleirillä huhtikuun alussa tai Kiireenkesytys® leirille huhti-toukokuun vaihteessa, pyydä lisätietoa: anja@suninnovations.fi.
Comments