Hyvää elämää etsimässä

YK:n päivää vietetään 24. lokakuuta. Tänä vuonna on erityisen kiinnostavaa pysähtyä kysymään, mitä tapahtui sille maailmanjärjestölle, johon nuorena uskoimme. Muistan riemun tunteen, jota koin, kun 15-vuotiaana historian tunnilla tutustuimme YK:n ideaan. Luotin vankasti siihen, että ihmiskunta voisi rakentaa yhteisen rauhanjärjestyksen. Vuonna 1961 maailma oli keskellä kylmää sotaa. Ydinaseiden uhka oli todellinen, siirtomaavalta oli vasta purkautumassa ja ihmisoikeuksien yle

Maailma ei kärsi hyvien aikomusten puutteesta. Se kärsii siitä, että liian moni hyvä aikomus ei koskaan muutu teoksi. Kirjoitin muutamia vuosi sitten lapsenlapselle kirjan myötätunnosta ja ystävällisistä teoista käsitellen samalla ilmastonmuutosta ja kierrätystä lapsentasoisesti. Taustalla oli ajatus siitä, miten pienilläkin valinnoilla on merkitystä. Opetamme lapselle, että pienillä teoilla on väliä, mutta lakkaammeko aikuisena itse uskomasta siihen? Hyvien ihmisten paradoks