Unelma yhdistyneistä kansakunnista

YK:n päivää vietetään 24. lokakuuta. Tänä vuonna on erityisen kiinnostavaa pysähtyä kysymään, mitä tapahtui sille maailmanjärjestölle, johon nuorena uskoimme. Muistan riemun tunteen, jota koin, kun 15-vuotiaana historian tunnilla tutustuimme YK:n ideaan. Luotin vankasti siihen, että ihmiskunta voisi rakentaa yhteisen rauhanjärjestyksen.

Vuonna 1961 maailma oli keskellä kylmää sotaa. Ydinaseiden uhka oli todellinen, siirtomaavalta oli vasta purkautumassa ja ihmisoikeuksien yleismaailmallinen toteutuminen kaukana. YK edusti ajatusta, että kansakunnat voisivat ratkaista ristiriitojaan neuvottelemalla eivätkä sotimalla. Idealisti minussa on joutunut aikuisena pettymään. Sodat, kansanmurhat, suurvaltojen itsekkyys ja kansainvälisen oikeuden rikkomukset jatkuvat. YK ei ole lunastanut kaikkia lupauksiaan.

Henkilökohtainen 65 vuoden mittainen suhteeni YK:n ihanteisiin on kertomus pettymyksestä, mutta myös siitä mitä tapahtuu toivolle, kun se joutuu kohtaamaan historian. Pettymykselle on paljon perusteita ja samalla YK:n saavutusten luettelo on vaikuttava – etenkin, kun mukaan lasketaan sen erityisjärjestöt ja kansainväliset sopimukset.

Seitsemän saavutusta

1. Isorokko hävitettiin maailmasta vuonna 1980. WHO:n johtama maailmanlaajuinen rokotusohjelma saavutti jotain ennenkuulumatonta: kokonainen tappava tauti katosi.

2. Lasten mahdollisuudet selvitä hengissä paranivat valtavasti. Alle        viisivuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt noin 60 prosenttia vuodesta 1990. YK:n järjestöillä on ollut tässä tärkeä osuus.

3. Siirtomaavallan purkamista vauhditettiin. Yli 80 entistä siirtomaata on itsenäistynyt YK:n perustamisen jälkeen. YK on puolustanut kansojen itsemääräämisoikeutta ja tukenut itsenäistymisprosesseja.

4. Otsonikerroksen tuhoutumista onnistuttiin torjumaan. Vuoden 1987 Montrealin pöytäkirja on kansainvälisen ympäristöyhteistyön suurimpia onnistumisia. Otsonia tuhoavien aineiden käyttöä on vähennetty lähes kokonaan.

5. Naisten ja lasten oikeudet vahvistuivat kansainvälisessä oikeudessa. Naisten syrjinnän vastainen sopimus (1979) ja lapsen oikeuksien sopimus (1989) muuttivat sitä, mitä valtioilta voidaan vaatia. Oikeuksien toteutuminen on silti yhä kesken.

6. Rauhanturvaaminen auttoi monia maita irti konflikteista. YK:n operaatioilla on ollut tärkeä rooli esimerkiksi Namibian itsenäistymisessä sekä Liberian ja Sierra Leonen rauhanrakentamisessa. Onnistumisten rinnalla on myös vakavia epäonnistumisia.

7. Miljoonat ihmiset ovat saaneet apua katastrofien ja sotien keskellä. Pelkästään vuonna 2024 YK-järjestelmä toimitti ruokaa ja muuta apua 123 miljoonalle ihmiselle ja tuki 139 miljoonaa sotaa, vainoa tai nälänhätää pakenevaa.

Ilman YK:ta maailma olisi monella tavalla huonompi paikka. Alkuperäinen rauhanunelmani on kuitenkin toteuttamatta. YK on onnistunut paremmin ihmisten elinolojen parantamisessa kuin maailmanrauhan turvaamisessa.Turvallisuusneuvoston veto-oikeus, suurvaltojen valtapolitiikka ja kyvyttömyys pysäyttää monia sotia ovat horjuttaneet sen uskottavuutta. Samalla YK on edelleen lähes ainoa maailmanlaajuinen foorumi, jossa myös keskenään vihamieliset valtiot joutuvat kohtaamaan toisensa.YK:n toinen pääsihteeri Dag Hammarskjöld ilmaisi järjestön tehtävän aikanaan ajatuksella, ettei YK:ta perustettu viemään ihmiskuntaa taivaaseen vaan pelastamaan se helvetiltä.

Entä jos perustaisimme YK:n uudelleen

Entä jos emme yrittäisikään palauttaa YK:ta 1900-luvulle, vaan kuvittelisimme sen uudelleen 2000-luvun jälkipuoliskoa varten? Vuonna 1945 YK perustettiin ennen kaikkea estämään uusi maailmansota. Vuonna 2026 ihmiskunnan kohtalonkysymykset ovat toisenlaisia – vaikka sodat eivät ole kadonneet. Ilmastonmuutos, tekoäly, luonnon monimuotoisuuden katoaminen, pandemiat, muuttoliikkeet ja maailmanlaajuinen eriarvoisuus eivät noudata valtioiden rajoja. Niihin ei myöskään löydy ratkaisuja pelkästään valtioiden välisistä neuvotteluista.

Millainen olisi YK 2050? Rauhanrakennus ja uusi turvallisuusneuvosto olisivat edelleen ehdottoman tärkeitä. YK voisi vahvistaa varhaista konfliktien tunnistamista, rauhanvälitystä ja paikallisia rauhanverkostoja. Rauha ymmärrettäisiin laajemmin niin, että siihen kuuluisivat myös oikeudenmukaisuus, luottamus ja elinkelpoiset yhteiskunnat.

Entä tällainen uudenlainen toiminta:

1. Maapallon yhteisen tulevaisuuden neuvosto

YK:n rinnalle tai sen sisälle voitaisiin rakentaa elin, joka tarkastelee päätösten vaikutuksia 50–100 vuoden päähän. Sen tehtävänä olisi puolustaa ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia – myös silloin, kun ne ovat ristiriidassa lyhyen aikavälin kansallisten etujen kanssa.

2. Tekoälyn ja teknologian kansainvälinen valvoja YK voisi kehittää maailmanlaajuisia pelisääntöjä tekoälyn turvallisuudelle, ihmisoikeuksille, datan käytölle ja autonomisille aseille. Teknologian tulevaisuus ei jäisi yksin suuryritysten ja suurvaltojen määriteltäväksi.

3. Maailmankansalaisten yleiskokous

Kansalaispaneelit voisivat tuoda YK:n päätöksentekoon ihmisiä eri maista, ikäryhmistä ja elämäntilanteista. Digitaaliset osallistumismahdollisuudet ja tekoälyavusteinen kääntäminen voisivat madaltaa kieli- ja osallistumisesteitä.

YK ihmiskunnan tulevaisuuskyvyn laajentajana

Mitä jos YK:n tehtäväksi määriteltäisiin tulevaisuudessa paitsi rauhan ylläpitäminen myös ihmiskunnan tulevaisuuskyvyn vahvistaminen? Ei pelkästään uhkien torjumista, vaan kykyä kuvitella ja rakentaa parempia vaihtoehtoja. Tähän liittyisivät koulutus, medialukutaito, kriittinen ajattelu, luovuus, tulevaisuudentutkimus ja ihmisten oma toimijuus. YK voisi olla paikka, jossa ihmiskunta harjoittelee ajattelemaan yhdessä.

Jos saisit perustaa YK:n uudelleen tänään, minkä tehtävän antaisit sille ensimmäiseksi?