Kotimystikko – kadonnut sijoitusneuvoja

Löysin hiljattain tallentamani lehtileikkeen, jossa annoin sijoitusneuvoja Kauppalehdessä. Mielenkiintoista, että vihjaisin jutussa kotimystikkoon:

"Urheilija sijoittaa fyysiseen kuntoonsa, missi kauneuteensa, rakastuneet onnelliseen parisuhteeseen. Esimiesten kannattaisi satsata luovaan työyhteisöön ja kestävään kehitykseen ja vanhempien harmoniaan perhe-elämässä. Mystikot sijoittavat intuitioon. Meissä kaikissa asuu ikioma kotimystikko riippumatta siitä, kuinka intiimi suhde meillä on sen kanssa."

Kyseessä oli kuitenkin asiallinen talousmedia, joka perustui siihen, että hyvät päätökset syntyvät tiedosta, analyysistä ja oikea-aikaisista liikkeistä. Tottakai minäkin kuuntelin asiantuntijoita, faktoja ja järkeä ja niistä on ollut paljon hyötyä. Mutta vuosien jälkeen tiedän, että elämäni tärkeimmät käänteet eivät ole syntyneet pelkästä analyysistä. Ne ovat alkaneet jostakin hiljaisemmasta. Aavistuksesta. Tuntemuksesta. Sisäisestä kutsusta, jota en ole osannut selittää.

Kotimystikolla tarkoitan siis sitä osaa meistä, joka aistii ennen kuin ymmärtää. Se, joka tietää ennen kuin osaamme perustella. Sen ääni toteutuu pienissä hetkissä:

– kun jokin päätös tuntuu heti oikealta (tai väärältä)

– kun kohtaaminen tuntuu yllättävän tutulta

– kun jokin suunta alkaa vetää puoleensa ilman näkyvää syytä

Kotimystikko on siitä hankala neuvonantaja, että se ei puhu kovaa. Se ei perustele. Se ei väittele. Se kuiskaa. Ja jos elämä on kovin äänekästä, sen ääni jää helposti kuulematta. Silti epäilen, että juuri siinä on yksi elämän tärkeimmistä taidoista: Oppia erottamaan

– mikä on pelkoa

– mikä on tottumusta

– ja mikä on jotakin syvempää tietoa

Se ei ole nopea prosessi. Mutta ehkä vuosikymmenten kokemusten myötä mahdollisuudet paranevat.

Jos ajattelen nyt sijoittamista, en enää näe sitä pelkästään valintoina ulkoisessa maailmassa. Näen sen myös kykynä kuunnella. Mihin suuntaan elämä minua hienovaraisesti ohjaa? Mikä lisää elämäniloani ja energiaani sen sijaan, että kutistaa ne? Mikä ei enää palvele tarkoitustaan Kotimystikko ei lupaa varmuutta, mutta se tarjoaa jotakin muuta - tunnetta siitä, että kuljen oikeaan suuntaan, vaikka en vielä näkisi koko karttaa.

Maailmassa, joka on muuttunut entistä sekavammaksi ja vähemmän ennustettavaksi, lienee hyvä sijoitus ryhtyä kotimystikon kanssa läheisempään yhteistyöhön jälleen. Tulevaisuus ei ole projekti, jota voin hallita. Se on suhde elämään, joka muuttuu, yllättää ja joskus myös horjuttaa.

Suurin osa elämäni tärkeimmistä sijoituksista ei ole koskaan näkynyt millään tilillä. Ne ovat olleet aikaa, jonka olen antanut ihmisille. Rohkeutta, jota olen kerännyt tehdessäni epävarmoja päätöksiä. Hetkiä, jolloin olen pysähtynyt kuuntelemaan jotakin, jota en osannut selittää. Nuorempana halusin ehkä enemmän hajauttaa. Kerätä vaihtoehtoja. Varautua kaikkeen. Nyt haluan syventää. Valita vähemmän – mutta enemmän oman näköisiä juttuja, sellaisia, joissa haluan ja voin olla enemmän läsnä. Kolmannen kierroksen salkku ei ole pankissa. Se kulkee mukana kehossa,

mielessä ja muistoissa.

***

Anja Kuloveden kotimystikko kuiskailee myös elokuussa 2026 ilmestyvässä

Kätketty Liguria kirjassa sekä työn alla olevassa Kolmannen kierroksen naiset

trilogiassa.